Puhelinvaihde: 010 381 147
Osuuskunta Maitosuomi
Extranet login Extranet login
Osuuskunta Maitosuomi

Ajankohtaista

Maatalouspolitiikassa tapahtuu


21.02.

 

Vaihtelevan sään jälkeen meillä on nyt kunnon talvi, lunta ja pakkasta on nyt yllin kyllin. Toivon mukaan pakkanen ei kuitenkaan pauku liikaa, koska se tuottaa aina lisätöitä tiloille.

 

 

Maatalouspolitiikassa tapahtuu, ajankohtaisin on eläinsuosuojelulain kokonaisuudistus eli laki eläinten hyvinvoinnista. Uuden eläinsuojelulain odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 alussa, jos nykyinen eduskuntaa ehtii hyväksymään sen. Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella ja eri organisaatioilla on mahdollisuus antaa sisällöstä lausunto.

 

Kompastuskivenä on ollut lause eläinten itseisarvosta, joka nykyisessä lakiesityksessä on korvattu sanamuodolla, eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Lakipykälän selostuksessa eläimen itseisarvo on kuitenkin mainittu. Lakiin kirjattu itseisarvon tunnustaminen ja eläinten kunnioitus ei sellaisenaan estäisi eläinten käyttöä nykyisin hyväksyttävillä tavoilla (esim. tuotantoeläimet).

 

 

 

Toinen suuri kysymys, josta on keskusteltu pitkään, on parsinavettojen tulevaisuus. Luonnokseen on kirjoitettu, että viiden vuoden siirtymäajalla kiellettäisiin muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen jatkuva kytkettynä pitäminen.

 

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen jatkuva kytkettynä pitäminen sallittaisiin jatkossakin.

 

Lakiehdotuksessa keskustelua on aiheuttanut lause ”Eläimiä olisi pyrittävä suojaamaan myös pedoilta”. Mielestäni tässä on vaatimus, mikä on tulkinnanvarainen. Mikä taso on lain mukaan riittävä, jotta eläimet suojeltaisiin vaikka susilta? Tässä voi esittää kysymyksen, voidaanko eläinten pitäjä asettaa vastuuseen siitä että petoeläin hyökkää tuotantoeläimen kimppuun kun emme edes saa pelottaa sutta pois omalta pihalta?

 

 

 

Myös veden ja ruoan saatavuudesta on keskusteltu paljon. Muotoilu on nyt suhteellisen järkevä eli hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon kunkin eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa.

 

 

 

Yllä olevien esimerkkien lisäksi luonnoksessa on monta muuta kohtaa joita on seurattava, jotta meillä maidontuottajilla on mahdollisuus elää lain kanssa ja ettei meille tule lisää byrokratiaa ja kustannuksia.

 

 

 

Kaikista huolimatta paras takaaja hyvälle eläinpidolle on kohtuullinen korvaus tuotteistamme, jonka ansiosta voimme jatkaa parasta laatua olevan maidon tuottamista.

 

 

 

Talviterveisin

 

Henrik Strandberg

 

hallituksen jäsen


Takaisin uutisiin