Puhelinvaihde: 010 381 147
Osuuskunta Maitosuomi
Extranet login Extranet login
Osuuskunta Maitosuomi

Ajankohtaista

Antti Saaren pääkirjoitus


30.11.

Vuosi lähenee loppuaan ja kasvukausi 2018 on jo paketissa. Keväällä taisin ääneenkin esittää toiveen, että tästä vuodesta tulisi edes normaali. Ei tarvitsisi olla mitenkään erityisen hyvä. Kylmien ja sateisten kesien 2016 ja 2017 jälkeen tavallinenkin riittäisi. Ei tullut normaalia kesää tästäkään. Kuivuus- ja helle-ennätyksiä rikottiin useita ja kuivuudesta kärsittiin laajasti eri puolilla Suomea. Tosin paikalliset erot olivat suuria. Niissä kunnissa, joihin sadekuurot osuivat sopivasti, kesän lämpösumma saattoi kasvattaa hyvänkin sadon. Ilmasto ja sää ovat tietenkin eri asioita ja viime vuosien poikkeukselliset kesät menevät vielä normaalin säävaihtelun sisään. Mutta varmaa on se, että ilmasto muuttuu ja poikkeuksellisten sääilmiöiden todennäköisyys kasvaa.

Maitotilojen tuotantoprosesseista suurin sääriski liittyy karkearehun tuotantoon. Parhaiten tätä riskiä pystyy pienentämään hajauttamalla. Nurmissa on hyvä olla useita nurmilajeja, jotka paikkaavat toisiaan erilaisina kasvukausina, toinen keino hajauttaa karkearehun tuotannon riskiä on kokoviljasäilörehu. Heikkoina nurmivuosina viljaa on korjattu rehuksi vuosikymmeniä, mutta parhaaseen tulokseen tässäkin pääsee, kun valitsee lajit ja lajikkeet kokoviljasäilörehua ajatellen.

Uutena potentiaalisena keinona pienentää karkearehuntuotannon sääriskiä on syysviljat. Itse kylvin 2017 syksyllä ruista karkearehun tuotantoon. Se hyödynsi kevätkosteuden sekä kuuman toukokuun ja tuotti n. 5000 kg ka/ ha toukokuun loppuun mennessä.

Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Sopimuksella pyritään rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 C asteeseen. Nämä tavoitteet näkyvät jatkossa entistä vahvemmin myös maatalouspolitiikassa. Voimme olla varmoja, että tulevissa tukiuudistuksissa maataloutta pyritään ohjaamaan entistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Julkisuudessa nautoja on pidetty ruuantuotannon suurimpina mörköinä ilmaston kannalta. Helposti unohtuu nurmiin perustuvan maidontuotannon ja maissisäilörehuun nojaavan maidontuotannon erilaiset ilmastovaikutukset. Edunvalvojien tehtävä on nyt huolehtia, että nurmien rooli hiilensidonnassa ymmärretään ja tulevissa uudistuksissa tukijärjestelmä kannustaa hyviin satoihin tähtäävään nurmenviljelyyn.

Valio on menestynyt perinteisesti hyvin yritysten vastuullisuutta arvioitaessa. Jotta hyvä sijoitus säilyisi, on sen eteen tehtävä töitä. Huoli ilmastonmuutoksesta kuluttajien keskuudessa kasvaa ja erityisen suurta se on nuoremmissa ikäluokissa. Tähän huoleen vastatakseen Valio ilmoitti syyskuussa tähtäävänsä hiilineutraaliin maitoketjuun. Matka sinne on pitkä ja sen saavuttamisessa puhutaan mieluummin vuosikymmenistä kuin vuosista. Toisaalta nurmiin nojaavana Suomen maitosektorilla se on mahdollista toisin kuin maissisäilörehulla lehmät ruokkivassa Keski-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Kasvaessaan nurmi sitoo ilmasta hiiltä ja osa siitä varastoituu maahan. Tehostamalla tätä nurmien hiilinielua voidaan maidontuotannon muissa prosesseissa syntyviä hiilidioksidipäästöjä kompensoida. Kuinka pitkälle tässä päästään, jää nähtäväksi, mutta jo julkilausuttuna tavoitteenakin hiilineutraali maitoketju vaikuttaa positiivisesti Valio-brändiin kuluttajien mielissä. Valion säilyminen myös tulevaisuudessa vastuullisuustutkimusten kärjessä parantaa Valion mahdollisuuksia maksaa myös jatkossa EU:n keskiarvoa parempaa tilityshintaa.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee tulevaisuudessa ohjaamaan voimakkaasti kuluttajien valintoja ja julkisen vallan sääntelyä. Olemalla aktiivinen ja etsimällä yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja maidontuotannon ilmastovaikutuksiin voidaan säilyttää maidontuotannon hyväksyttävyys kuluttajien ja julkisen vallan mielestä. Samalla on hyvä muistaa, että lähes kaikki tuottavuutta parantavat keinot parantavat samalla myös maidontuotannon ilmastotehokkuutta.

 

Antti Saari

Maitosuomen hallituksen jäsen


Takaisin uutisiin